Aku Sipola, 36, on suomalainen näyttelijä, josta on hiljalleen tullut yksi televisio- ja elokuvamaailman puhutuimmista nimistä. Hänet tunnetaan sarjoista Uusi päivä, Salatut elämät ja Putous, ja tällä hetkellä Sipola tasapainoilee kiireisen näyttelijätyön, kasvavan julkisen huomion ja yksityiselämän välillä, joka on äkkiä noussut otsikoihin.
Vuodelle 2026 ajoittuvien suurten elokuvien ja jatkuvan mediahuomion myötä hänen uransa on saavuttanut hetken, jossa kaikki tuntuu mahdolliselta – ja samaan aikaan vaativalta.
Ujo poika Raahesta ilman selkeää suunnitelmaa
Aku Sipola syntyi 6. joulukuuta 1989 Raahessa, Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen lapsuuttaan leimasivat toistuvat muutot eri puolilla Pohjois-Suomea sekä perhetausta, joka oli vahvasti sidoksissa ravintola-alaan, ei taiteisiin.
Kasvaessaan Sipola kamppaili ujouden ja epävarmuuden kanssa. Myöhemmissä haastatteluissa hän on myöntänyt, etteivät tunteet olleet vain henkisiä vaan myös fyysisiä.
”Joskus ujouteni näkyi käsien tärinänä. En pystynyt keskittymään mihinkään muuhun”,
Sipola on kerran sanonut.
Musiikista tuli hänelle turvapaikka. Kitaran soittaminen auttoi ilmaisemaan tunteita, joille ei vielä löytynyt sanoja.
Koulun keskeyttäminen ja tavalliset työt
Lukion keskeyttämisen jälkeen Sipola muutti 18-vuotiaana Vantaalle. Hän teki erilaisia töitä – mattojen kuljetusta, rengastöitä ja ravintola-alan töitä – samalla hiljaa pohtien tulevaisuuttaan.
Tuohon aikaan näytteleminen ei tuntunut realistiselta vaihtoehdolta. Käännekohta tuli yllättäen, kun näyttelijä Mikko Leskelä, perhetuttu, ehdotti Sipolalle näyttelemisen kokeilemista. Ajatus jäi elämään vuosiksi ennen kuin hän uskalsi ottaa askeleen.
Näyttelijäkoulu muutti elämän suunnan
Opintojensa aikana Sipola hakeutui Lahden kansanopistoon, jossa hän opiskeli näyttelemistä vuosina 2009–2011. Tämän jälkeen hänet hyväksyttiin Tampereen yliopistoon, yhteen Suomen arvostetuimmista näyttelijäkoulutuksista.
Hän valmistui teatteritaiteen kandidaatiksi vuonna 2014 ja suoritti myöhemmin myös näyttelijäntyön maisterin tutkinnon. Opintojensa aikana hän esiintyi Suomen Kansallisteatterissa – hetki, joka vahvisti, ettei näytteleminen ollut enää pelkkä unelma.
Läpimurto tuli hiljaisesti Uusi päivän myötä
Sipolan ensimmäinen merkittävä läpimurto tuli Ylen draamasarjan Uusi päivä myötä, jossa hän näytteli Reino Tuomista vuosina 2015–2018. Rooli toi hänelle valtakunnallista näkyvyyttä ja tasaisesti töitä.
Äkillisen julkisuuden sijaan Sipolan nousu oli hidas ja johdonmukainen. Hänet alettiin tuntea luotettavana ja luonnollisena näyttelijänä, ei äänekkäänä julkkiksena.
Salatut elämät toi massanäkyvyyden
Vuonna 2020 Sipola liittyi Salattujen elämien näyttelijäkaartiin Jere Sievisen roolissa – ilman koekuvausta. Hahmo nousi nopeasti keskeisiin juonilinjoihin, mukaan lukien isyyteen ja ihmissuhteisiin liittyvät tarinat.
Vuonna 2022 Sipola päätti jättää sarjan omasta tahdostaan. Hän perusteli ratkaisuaan selkeästi:
”Haluan uusia haasteita. En halua jäädä paikkoihin, jotka tuntuvat liian turvallisilta.”
Putous paljasti toisen puolen
Sipola osallistui Putoukseen vuonna 2022, yllättäen monet katsojat, jotka tunsivat hänet vain draamarooleista. Hänen hahmonsa Hannu Gandhi, parodia modernista hyvinvointikulttuurista, sai jatkoa vuonna 2023 Mainos-Harrin muodossa, joka voitti kauden sketsihahmokilpailun.
Putous toi Sipolalle laajemman suosion – ja pelon.
”Suorat lähetykset pelottivat minua”, Mutta juuri siksi näyttelijät tekevät tätä.”
hän myönsi.
Elokuvaroolit nostivat odotuksia
Television ohella Sipola rakensi vahvaa elokuvauraa. Hänen puhutuin roolinsa nähtiin vuonna 2023, kun hän näytteli Vesa-Matti Loiria elokuvassa Spede.
Rooli herätti paljon huomiota ja ristiriitaisia reaktioita, mutta vahvisti Sipolan kyvyn kantaa ikonisia hahmoja. Hän on kertonut lähestyneensä roolia kunnioituksella ja huolellisella valmistautumisella.
Suuret projektit jonossa vuodelle 2026
Tällä hetkellä Sipolan kalenteri on täynnä. Hän esiintyy useissa merkittävissä tuotannoissa:
• Murha Hangossa (sarja, kaudet 1–2)
• Rimakauhua ja rakkautta
• Rikos mielessä
• Presidentin kyyditys (2026), valittu Rotterdamin elokuvajuhlille, jossa Sipola näyttelee kenraali Kurt Walleniusta
• Rakkautta ja virtahepoja (2026), ohjaajana Dome Karukoski
Alan sisäpiiriläiset kuvaavat Sipolaa tällä hetkellä erittäin kysytyksi, erityisesti vakavien draamarooleiden osalta.
Isyys muutti painopisteet
Sipola oli pitkässä parisuhteessa näyttelijä Minka Kuustosen kanssa vuosina 2014–2022. Heidän poikansa syntyi helmikuussa 2018, ja Sipola oli kotona lähes kaksi vuotta päävastuullisena hoitajana.
Hän on kuvaillut isyyttä elämänsä suurimmaksi muutokseksi:
”Elämästä tuli merkityksellisempää, kun päätökset eivät koskeneet enää vain minua.”
Pariskunta ilmoitti erostaan vuonna 2023 ja korosti jatkavansa tasa-arvoisina vanhempina.
Suhde Rita Behmiin herättää huomiota
Sipolan yksityiselämä nousi jälleen otsikoihin hänen suhteensa myötä laulaja Rita Behmiin. Pari on pitänyt matalaa profiilia, mutta esiintynyt yhdessä merkittävissä tapahtumissa, kuten Radio Gaala 2025 -tilaisuudessa.
Behm jakoi harvinaisen yhteiskuvan gaalasta Instagramissa:
”Birthday! (Still KRRAN yea) oli vuoden soitetuin radiobiisi! ❤️
Kaikista kappaleistani tämä on se, jolta vähiten odotin tällaista käännettä.”
Sipola julkaisi myös samalta illalta oman päivityksensä:
”Onnea kaikille @radiogaalato ehdokkaille ja voittajille!
Minua ei kiinnostanut tänä vuonna taaskaan, en ollut edes ehdolla.”
Huumori, sosiaalinen media ja arki
Sipola on aktiivinen Instagramissa (@akusipola) ja TikTokissa Iskänlääke-kanavan kautta, jossa hän tekee huumoria isyydestä ja arjen uupumuksesta.
Yksi laajasti jaettu TikTok-video:
Myös hänen entinen puolisonsa reagoi videoon myönteisesti, jakamalla klipin naurueimojein.
Ura vakaalla pohjalla – mutta paineen alla
Aku Sipola ei ole enää nouseva näyttelijä. Hän on tunnustettu nimi, jolta odotetaan onnistumista jokaisessa uudessa roolissa samalla, kun hänen on suojeltava yksityiselämäänsä kasvavassa julkisuudessa.
Kuten monet ennen häntä, hän kohtaa nyt haasteen tasapainottaa menestys, odotukset ja henkilökohtaiset rajat.
Aku Sipolan kohdalla tulevat vuodet eivät enää ole läpimurrosta – vaan kestävyydestä.