Lilya Carmen Lilith Lehtonen on suomalainen nainen, joka tuli tunnetuksi koko maassa Kangasalla vuonna 2017 tapahtuneen traagisen kaksoismurhatapauksen jälkeen. Hänet tuomittiin myöhemmin oman isoäitinsä ja setänsä tappamisesta sytyttämällä heidän kotinsa tuleen. Suomen tuomioistuimet tuomitsivat hänet elinkautiseen vankeuteen vuonna 2018.
Tapaus järkytti Suomea paitsi rikoksen raakuuden vuoksi, myös siksi, että uhrit olivat haavoittuvassa asemassa olevia perheenjäseniä, joilla oli hyvin vähän mahdollisuuksia paeta palavasta talosta. Rikoksen jälkeen kuluneina vuosina tapaus on jatkanut julkisen huomion herättämistä median uutisoinnin sekä naisten vankilaelämää käsittelevien dokumenttien kautta.
Nykyään Lehtonen suorittaa yhä elinkautista tuomiotaan Suomen vankilajärjestelmässä.
Varhainen elämä ja tausta
Lilya Lehtonen syntyi vuonna 1988 Suomessa. Ennen rikosta, joka myöhemmin nousi otsikoihin, hän eli pääosin yksityistä elämää Tampereen alueella. Hänen lapsuudestaan on raportoitu julkisuuteen vain vähän yksityiskohtaista tietoa.
Kuten monilla ihmisillä, jotka myöhemmin joutuvat vakavien rikostapausten osapuoliksi, Lehtosella ei ollut julkista mainetta ennen tragediaa. Hän ei ollut laajalti tunnettu oman lähipiirinsä ulkopuolella.
Tutkijat kuitenkin paljastivat myöhemmin, että hänen suhteensa joihinkin perheenjäseniin olivat olleet kireät jo vuosia ennen tapausta.
Kangasalan palon yö
Traagiset tapahtumat tapahtuivat 9. marraskuuta 2017 Vatialan kaupunginosassa Kangasalla, lähellä Tamperetta.
Sinä iltana Lehtonen meni isoäitinsä kotiin. Tutkinnan ja oikeudenkäyntiasiakirjojen mukaan vierailu oli odottamaton.
Talossa oli kaksi sukulaista:
• hänen 83-vuotias isoäitinsä
• hänen 63-vuotias setänsä
Molemmilla uhreilla oli vakavia terveysongelmia. Isoäiti kärsi dementiasta ja käytti pyörätuolia. Setällä oli aivohalvausvammaan liittyvä CP-vamma sekä kehitysvamma.
Näiden sairauksien vuoksi kummankin uhrin liikuntakyky oli rajoittunut, eikä heillä ollut mahdollisuutta paeta nopeasti hätätilanteessa.
Mitä tapahtui ennen paloa
Syyttäjän esityksen mukaan oikeudenkäynnissä Lehtonen ja hänen isoäitinsä menivät ulos tupakoimaan lähelle ulko-ovea.
Jossain vaiheessa heidän välilleen syntyi riita.
Tilanne kärjistyi, ja lopulta isoäiti käski Lehtosta poistumaan tontilta. Sen jälkeen hän lukitsi oven ja jätti Lehtosen ulkopuolelle.
Se, mitä tapahtui seuraavaksi, johti yhteen Suomen viime vuosien traagisimmista perherikoksista.
Miten palo syttyi autotallissa
Kun Lehtonen oli lukittu ulos talosta, hän meni rakennukseen liitettyyn autotalliin.
Tutkijoiden mukaan hän sytytti tuleen kangasmateriaaleja, kuten riepuja tai työhanskoja.
Tuli alkoi levitä hitaasti talon rakenteisiin.
Muutamassa minuutissa liekit etenivät rakennuksessa ja lopulta saavuttivat katon.
Pelastuspalvelut hälytettiin paikalle, mutta kun palomiehet saapuivat, talo oli jo pahasti vaurioitunut tulipalossa.
Uhrit loukussa palavassa talossa
Fyysisten rajoitteidensa vuoksi uhrit eivät pystyneet pakenemaan leviävää paloa.
Lehtosen setä kuoli talon sisälle. Isoäiti pelastettiin ja vietiin sairaalaan, mutta hän oli kärsinyt vakavasta savumyrkytyksestä ja palovammoista. Hän kuoli noin 16 tuntia myöhemmin.
Kahden haavoittuvassa asemassa olevan perheenjäsenen kuolema järkytti syvästi sekä paikallisyhteisöä että koko Suomea.
Tutkinnassa esiin tullut todistusaineisto
Poliisitutkijat löysivät huolestuttavia yksityiskohtia tarkastellessaan Lehtosen digitaalista toimintaa.
Oikeuden asiakirjojen mukaan hän oli etsinyt internetistä tietoa väkivaltarikoksista ennen tapahtumaa.
Joihinkin haetuista aiheista kuuluivat:
• murha
• tappo
• elinkautiset tuomiot ensikertalaisille rikoksentekijöille
• tuhopoltot
• naisten vankilat
Tutkijat löysivät myös hakuja Hämeenlinnan naisvankilasta, johon hänet myöhemmin sijoitettiin tuomionsa suorittamista varten.
Toinen tutkinnassa huomiota herättänyt yksityiskohta oli viesti, jonka hän julkaisi sosiaalisessa mediassa pian tulipalon jälkeen.
“Olen menossa vankilaan,”
Samassa viestissä hänen kerrottiin kirjoittaneen odottavansa joutuvansa vankilaan.
Käräjäoikeuden päätös
Tapaus käsiteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa vuonna 2018. Syyttäjä Jaana Linna väitti, että rikos oli erityisen vakava, koska uhrit olivat haavoittuvassa asemassa eivätkä pystyneet pakenemaan.
Oikeudenkäynnin aikana syyttäjä totesi, että Lehtonen tiesi uhrien olevan talossa ja että tulipalo asetti heidät äärimmäiseen vaaraan.
Oikeus hyväksyi tämän argumentin.
Elokuussa 2018 oikeus totesi Lehtosen syylliseksi seuraaviin rikoksiin:
• kaksi murhaa
• törkeä tuhopoltto
Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen, joka on Suomen lain ankarin rangaistus.
Oikeus määräsi hänet myös maksamaan korvauksia uhrien omaisille.
Valitus hovioikeuteen
Saatuaan elinkautisen tuomion Lehtonen valitti päätöksestä. Hänen puolustuksensa väitti, ettei hän aikonut tappaa ketään ja että tulipalo oli harkitsematon teko eikä suunniteltu murha.
Turun hovioikeus kuitenkin vahvisti alkuperäisen tuomion.
Yritys viedä tapaus korkeimpaan oikeuteen ei myöskään onnistunut.
“Käräjäoikeuden arvio tapahtumista on edelleen pätevä,”
hovioikeus totesi päätöksessään.
Elinkautinen tuomio pysyi ennallaan. Näin ollen elinkautinen tuomio jäi lopulliseksi.
Mielenterveystutkimus
Oikeusprosessin aikana Lehtonen kävi psykiatrisessa tutkimuksessa. Asiantuntijat päättelivät, että hän oli henkisesti kykenevä ymmärtämään tekonsa ja niiden seuraukset.
Tämän löydöksen perusteella oikeus katsoi hänen olevan rikoksesta oikeudellisesti vastuussa ja määrättiin suorittamaan vankeusrangaistus psykiatrisen hoidon sijaan.
Elämä vankilassa
Oikeuden päätöksen jälkeen Lehtonen siirrettiin Hämeenlinnan naisvankilaan.
Suomessa vankilat painottavat rangaistuksen lisäksi kuntoutusta. Vangit voivat osallistua koulutusohjelmiin, työtoimintaan ja neuvontaan.
Myöhempinä vuosina Lehtonen esiintyi dokumenttisarjassa Linna, joka kuvaa arkea suomalaisessa naisvankilassa.
Ohjelmassa hän puhui elämästä kaltereiden takana ja vankilan arjen rutiineista. Hänen esiintymisensä toi Kangasalan murhatapaukselle jälleen julkista huomiota.
Siirto avovankilaan
Useiden vuosien elinkautisen tuomion suorittamisen jälkeen Lehtonen siirrettiin myöhemmin Vanajan avovankilaan.
Avovankilat ovat osa Suomen rikosseuraamusjärjestelmää, ja niiden tarkoituksena on auttaa pitkäaikaisvankeja valmistautumaan vähitellen mahdolliseen vapautumiseen.
Avovankiloissa vangit voivat työskennellä, opiskella ja liikkua päivisin vapaammin, vaikka he ovat edelleen valvonnan alaisina.
Raporteissa on myös mainittu, että Lehtonen on kohdannut vankeusaikana terveyshaasteita, mukaan lukien munuaisongelmia, jotka vaativat säännöllistä lääketieteellistä hoitoa.
