Jokainen suomalainen sähkölasku sisältää paitsi energian ja siirron kustannukset, myös kaksi keskeistä veroa: sähköveron ja arvonlisäveron (ALV). Yhdessä ne voivat muodostaa noin neljäsosan tai kolmanneksen siitä hinnasta, jonka kotitalous lopulta maksaa. Kotitalouksien perussähkövero on 2,253 senttiä kilowattitunnilta (snt/kWh), kun taas teollisuus nauttii paljon alhaisemmasta 0,063 snt/kWh verosta — ero, jonka Suomen hallitus on asettanut tukemaan kilpailukykyä.
Verot pistokkeen takana
Suomen sähkön hinta sisältää kaksi suoraa veroa ja yhden välillisen ALV-kerroksen.
Sähkövero ja pienempi huoltovarmuusmaksu peritään valtiolle sähkön jakeluyhtiöiden kautta, kun taas ALV lisätään kaikkeen — energiaan, siirtoon ja jopa itse veroihin.
Jokainen kotitalous ja yritys maksaa sähköveron siirtolaskun kautta, jonka verkkoyhtiö tilittää valtiolle
selittää Verohallinto.
Sähköveron tasot ovat tällä hetkellä:
- Veroluokka I (kotitaloudet, julkiset rakennukset, palvelut): 2,24 snt/kWh + 0,013 snt/kWh huoltovarmuusmaksu = 2,253 snt/kWh
- Veroluokka II (teollisuus, suuret datakeskukset, kasvihuoneet): 0,05 snt/kWh + 0,013 snt/kWh = 0,063 snt/kWh
ALV: vero jokaisessa osassa
Näiden lisäksi tulee arvonlisävero, joka nousi 24 %:sta 25,5 %:iin syyskuussa 2024. Korkeampi verokanta koskee kaikkia laskun osia — energiaa, siirtomaksuja, perusmaksuja ja jopa sähköveroa itseään.
ALV:n korotus vaikuttaa suoraan sähkölaskuun, koska se kertautuu jokaisen hinnan osan päälle
sanoi energiaekonomisti Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä Ylen Energiapäivä-podcastissa.
Suomi alensi ALV:n tilapäisesti 10 prosenttiin joulukuusta 2022 huhtikuuhun 2023 helpottaakseen kotitalouksia energiakriisin aikana, mutta tuo helpotus on jo päättynyt.
Miten verot näkyvät laskussa
Jokainen suomalainen sähkölasku noudattaa samaa kolmiportaista rakennetta:
- Energian hinta (sähkönmyynti) — maksetaan valitulle sähkönmyyjälle.
- Siirto (sähkönsiirto) — maksetaan paikalliselle verkkoyhtiölle.
- Verot — erillinen rivi, joka yhdistää sähköveron ja huoltovarmuusmaksun.
Kaikki nämä osat ovat 25,5 %:n ALV:n alaisia, mikä tarkoittaa, että jopa veroihin lisätään veroa.
Monia asiakkaita yllättää, että myös veroihin lisätään ALV, mutta tämä on normaali käytäntö kaikissa EU-maissa
toteaa Motivan energia-asiantuntija Sanna Kallio.
Kuluttajat huomaavat usein vuodenaikojen mukaan vaihtelevia muutoksia verojen osuudessa, erityisesti talvikuukausina, kun kulutus kasvaa, kuten näkyy sähkön hinta nyt -lukemissa.
Kuka määrää ja valvoo verot
Valtiovarainministeriö määrittelee verotasot ja -luokat valtion budjettilain kautta, kun taas Verohallinto vastaa keruusta ja valvonnasta.
Jakeluyhtiöt perivät veron suoraan asiakkailta ja tilittävät sen valtiolle. Energiavirasto valvoo, että verot ja maksut esitetään kuluttajien laskuissa selkeästi ja johdonmukaisesti.
Kaksi veroluokkaa – miksi ero?
Suomi jakaa sähköverotuksen veroluokkiin I ja II tasapainottaakseen sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja teollista kilpailukykyä.
Kotitaloudet, pienyritykset ja julkiset toimijat kuuluvat luokkaan I, jossa vero on korkeampi.
Energiaintensiivinen teollisuus ja suuret datakeskukset kuuluvat luokkaan II, jossa vero on vain 0,063 snt/kWh.
Hallitus alensi teollisuuden veron tälle vähimmäistasolle vuonna 2021 vahvistaakseen vientiteollisuuden kilpailukykyä ja sovittaakseen sen EU:n valtiontukisääntöihin.
Tavoitteena oli turvata suomalaisen teollisuuden kustannuskilpailukyky samalla, kun kotitalouksien verotaso pidettiin vakaana
Valtiovarainministeriö totesi vuoden 2021 budjettilausunnossa.
Vertailu muuhun Eurooppaan
Eurostatin vuoden 2025 energiahintatietojen mukaan suomalaiset kotitaloudet maksavat EU-keskiarvoa matalampia sähköveroja, vaikka kokonaislasku vaihtelee enemmän pörssihintojen mukaan.
Koko EU:ssa verojen ja maksujen osuus on noin 27,6 % kotitaloussähkön hinnasta. Suomessa osuus vaihtelee 25–30 %:n välillä markkinahinnoista ja siirtomaksuista riippuen.
Tilastokeskus raportoi syksyllä 2024, että keskimääräinen suomalainen kotitalous maksoi noin 17,9 snt/kWh, josta lähes viisi senttiä oli veroja.
Meneillään olevat poliittiset keskustelut
Vuoden 2025 alussa Valtiovarainministeriö avasi julkisen kuulemisen huoltovarmuusmaksun korottamisesta 0,013:sta 0,085 snt/kWh:iin vahvistaakseen Suomen strategisia energiavaroja.
Jos ehdotus hyväksytään, se nostaisi molempien veroluokkien veroriviä saman verran.
Selvitämme, miten voimme varmistaa riittävän varautumisrahoituksen ilman, että kuluttajakustannukset nousevat jyrkästi
sanoi Valtiovarainministeriön energia-asiantuntija Tuomo Kuosmanen Helsingin Sanomille helmikuussa 2025.
Samaan aikaan kuluttajajärjestöt ovat kehottaneet hallitusta kompensoimaan mahdollisia veronkorotuksia sosiaalietuuksilla tai kohdennetulla tuella pienituloisille perheille.
Kuluttajalle se tarkoittaa tätä
Aina kun suomalainen kotitalous sytyttää valon tai lämmittää vettä, noin neljäsosa sähkön hinnasta menee valtiolle veroina.
Vaikka perusverot — 2,253 snt/kWh kotitalouksille ja 0,063 snt/kWh teollisuudelle — vaikuttavat pieniltä, ne kasvavat nopeasti kulutuksen lisääntyessä kylminä kuukausina.Ja nyt, kun ALV on korkeimmalla tasollaan vuosikymmeniin, verojen osuus jokaisesta kilowattitunnista näkyy suomalaisella sähkölaskulla selvemmin kuin koskaan.
